Etala-Chile ja Pucon

Toinen paiva Puconissa takana. Lahto Santiagosta sunnuntaina yobussilla oli jo totuttuun tapaan noin 0,5 tuntia myohassa. Taalla pidemmilla bussimatkoilla on kahdesta neljaan eri hintaluokkaa. Nama menevat mukavuuksien mukaan -mita enemman maksat, sita enemman tilaa/mukavuutta pitaisi olla. Itse tietenkin otin halvimman mahdollisen, jossa siinakin pystyy saamaan penkin melkein makuuasentoon. Isona miehena tosin jalkoja oli erittain vaikea saada suoraksi. Seuraksi viereiselle penkille 10 tunnin matkalle sain englanninkielen taitoisen brasiliattaren. Matka sujui talla kertaa oikein mukavasti.

Pucon (http://en.wikipedia.org/wiki/Puc%C3%B3n) on pieni kaupunki etela-Chilessa, jonne Chilelaiset ja ulkomaiset suuntaavat lomille. Taalla on useita ravintoloita ja erilaisten elamysmatkojen jarjestajia seka englanninkielen taso hipoo jo tyydyttavaa. Tama on pieni idylli Villarica jarven rannalla. Palvelut ja ravintolat ovat keskittyneet paakadun ja muutaman sivukadun varrelle.

Maanantaina Puconissa ensimmainen tehtava oli loytaa haissa tapaamani kavereiden asunto. Osoitteen avulla turistiopas osasi kartalta opastaa. Talo oli aivan huvivenesataman rannassa oleva pienehko kerrostalo, josta avautuu mahtavat nakymat lahteen ja sen takana kohoaville vuorille. Hieno talo ja hienolla paikalla. Ei ole mitaan syyta valittaa oltavista taalla, kuten ei aikaisemmissakaan paikoissa. Talon edesta loytyy viela iso viheralue ja uima-allas. Tassa vaiheessa kamerani sanoi tyosopimuksen irti, kaiketi ylityollistettyna. Hieman outo olo ilman kameraa ja kuvattavaa olisi paljon. Kaupoista loytyi perati yksi digikamera, harkitsen viela ostoa.

Talolla ei jaanyt paljoa aikaa asettua. Kamat minulle annettuun huoneeseen (jossa oma kylpparikin) ja taman jalkeen autoon, ja hakemaan lisaa kavereita. Maaranpaana oli joki noin 20 minuutin matkan paassa, jonne piti kavella loppumatka. Tama oli mahtava paikka. Vesiputous hieman viidakkoa muistuttavassa paikassa ja luonnonmuovaava "liukumaki", jota pitkin vesi valui. Oli hieno tunne hyppia noin 3-4 metrista putouksen vieresta jokeen seka laskea "liukumakea". Kuvat kertoisi enemman kuin tuhat sanaa, mutta valitettavasti tahan ei saada ainakaan toistaiseksi kuvia. Taman jalkeen takaisin talolle, jossa pienen rentoutumisen jalkeen Christobalin (yksi kolmesta kaverista, joiden kanssa lahden roadtripille) vanhemmat tarjosivat illallisen asunnossaan grillaten ja kertoen viineista seka keskustellen suomesta ja Chilesta. Tasta jatkoimme Christobalin kavereiden luokse nauttimaan paikallisista virvokkeista ja taalta jatkoimme yokerhoon. Yokerhot taalla nayttavat jarjestaen olevan kohtuu pienia verrattuna Sedun paikkoihin suomessa. Yokerhosta jatkoille muutamalle Biscolalle (Biscoa ja kokista, vahan sama kuin vodkakola) ja siita nukkumaan jalleen kuuden aikaan aamulla.

Tiistaina lahdin etsimaan uutta kameraa, mutta eihan tasta pikkukylasta loytynyt kuin yksi digikamera. Pitanee varmaan keskiviikkona ostaa se pois kuleksimasta, niin saadaan hieman kuvia muistoksi. Kolmen aikaan takaisin talolle tultuani muut olivat laittaneet ruokaa ja nauttivat parvekkeella shamppanjaa ja viinia. Tietenkaan en voinut kieltaytya lasillisesta shamppanjaa aperitiivina. Maittavan lounaan jalkeen lahdimme uima-altaalle lepailemaan ja tasta jatkoimme veneelle. Seuraavat kolme tuntia nautimme auringosta ja uimisesta toisella puolen Villarica-jarvea rauhallisessa poukamassa. Tuntui uskomattomalle maata veneen keulassa katsellen mahtavia maisemia (muistutti jurassic parkin alkua, jossa saari naytetaan ensimmaista kertaa). Villarica-tulivuori (http://en.wikipedia.org/wiki/Villarrica_%28volcano%29) kohoaa mahtavana kaupungin takana valkoisena lumesta. Ajelimme veneella ennen rantautumista noin 15 minuuttia kavereiden nayttaen rantoja ja maisemia. Poukamassa oli kallio, josta Christobal ja "Potzi" hyppivat jostain 4-5 metrista veteen. Itse janistin talla kertaa. En voi olla viela kertaalleen kehumatta maisemia talla jarvella ja auringonlaskua. Saat ovat olleet suosiollisia ja aurinko on paistanut joka paiva ja sateesta ei taalla ole edes kuultu.

Loppuilta vietettiin Alfin (kuuluu Chrisobalin kavereihin taalla) luona ylempana volcanon laidoilla. Siella olivat kaikki vanhat tutut, joihin olin edellisena iltana tutustunut. Barbecue oli ollut tulilla jo tovin ja notkui erilaisista lihoista ja makkaroista. Ruokajuomana hyvaa viinia, olutta ja tietenkin piscolaa. Ilta jatkui aina neljaan asti aamulla, jolloin vaki alkoi olemaan jo kohtuu vasynytta ja valmiita palaamaan kotio. Alkoi olla jo hieman viileatakin, ei parjannyt ilman lampimampaa vaatetta, jota ei liikaa ole mukana, riittavasti kuitenkin. Edelleen on huomattavissa pieni kielimuuri ja vitsit jaavat osittain ymmartamatta. Redmundon (kolmas kaveri, joka on reissulla mukana) tulkkauspalvelu toimii kuitenkin riittavasti. Pieni espanjankielen taito ei olisi pahitteeksi ollenkaan.

Tanaan on vuorossa lahto roadtripille ja suuntana Argentiina. Ajomatkaa sinne Puconista on noin 4 tuntia. Kunhan muut herailevat talossaan, alamme tehda lahtoa.